Uuden alku on vanhan loppu

Olen jo aikani haaveillut omasta blogista, mutta blogiviidakkoa kahlatessani eteeni on noussut monta (kuvitteellista) seinää; en osaa, ei ole aikaa, mistä kirjoittaisin, ei ketään kiinnosta… Ehkä ei, mutta siksi onkin ollut tärkeää pohtia perusteellisesti miksi haluan kirjoittaa blogia ja mistä aiheista. Olen kirjoittanut pariakin eri blogia aikana, kun blogin kirjoittelu ei ollut vielä niin yleistä kuin nykyään. Tuolloin elämääni kuului vielä koira ja kani, eikä minulla ollut lapsia, joten kirjoittelin ja kuvasin lemmikkieni toilailuja. Myös esikoistani odottaessa purin pitkää odottavan aikaa kirjoittaen odotusaiheista blogia. Olen aina kirjoittanut myös päiväkirjaa, nuorempana enemmän, nykyään valitettavasti harvemmin, koska aika, koska kännykkä ja netti ym. tekosyyt. Olen kirjoittanut, koska tykkään kirjoittamisesta, kirjoittaminen on intohimoni, ajatukseni jäsentyvät kirjoittamalla ja mieli selkeytyy. Pidän myös itseni kehittämisestä ja vain kirjoittamalla voin tulla paremmaksi.


Kuva: Stocksnap.io


Aiheita pyöritellessäni olen tullut siihen tulokseen, että järkevintä on kirjoittaa aiheista, jotka tuntuvat itselle tärkeiltä, merkityksellisiltä ja ajankohtaisilta, siten kirjoittamisesta ei tule väkisin vängerrettyä ja se antaa enemmän kuin ottaa, kuten pitäisikin. Eli minulle tärkeintä tällä hetkellä elämässä ovat lapseni ja olla heille hyvä äiti ja oma hyvinvointini, että jaksan olla hyvä äiti ja ihminen ylipäätään. Kaipaan myös kipeästi tunnetta olla jotain muutakin kuin äiti, lapsiperhearjessa kun niin helposti kadottaa sen mitä muuta on kuin vanhempi, etenkin jos on vielä kotona lapsen/lasten kanssa. Viime aikoina onkin tuntunut yhä useammin siltä, että elämässä ei muuta ole kuin räkäisten nenien pyyhkimistä, veljesten kinojen setvimistä, kadonneiden sukkien etsintää, pipien puhaltelua ja kotitöitä, kotitöitä ja vielä niitä kotitöitä. On toki normaalia lapsiperhe-elämää ja omista valinnoista käsin tähän on tultu, lapset ovat rakkaita ja elämääni en vaihtaisi, mutta havahtuminen, asioiden pohtiminen ja oman elämän olosuhteiden parantaminen pienin tai suuremmin askelin ei liene ole vielä keneltäkään kielletty.


Miksi sitten blogi? Miksi en vain kirjoittele pöytälaatikkoon omaksi ilokseni? Kyllä sitäkin yritän tehdä, mutta blogissa minua kiehtoo yhteisöllisyys ja mahdollinen vertaistuki. Se on myös nykyaikaa ja turha sitä vastaankaan on taistella, vaikka pieni vastarannan kiiski minussa silti aina asuukin. Kaikkea ei tarvitse tehdä kuten ”muut”, kuten on ”normaalia”, miten ”kuuluu” tehdä. Itse kuitenkin tällä hetkellä elän melko yksinäistä elämää, mikä sinänsä on ihan ok, en kaipaa jatkuvaa menoa ja vierailuja, mutta kaipaan kuitenkin hiukan enemmän ajatusten vaihtoa aikuisten kesken, se piristää ja tuo omaan ajatteluun uusia näkökulmia ja tässä elämäntilanteessa blogimaailma luo siihen oivat puitteet.

Innolla ja mielenkiinnolla siis katselen miten tämä trendikäs bloggailu lähtee käyntiin.

Tervetuloa blogiini!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.